Europarlamenttivaalit 2024
Vaalipäivä sunnuntaina 9.6.2024 klo 9-20
Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.-4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.-1.6.2024.
Vaaliteemoja
Talous
Tärkeintä vaaliteemaa ei ole vaikea valita, se on talous. Nykyisen EU-parlamentin johdolla EU:n talous ajettiin kunnolla kiville. Eipä ole viime aikoina kovin paljoa kuulunut, miten EU:sta tulee johtava taloudellinen mahti Kiinan ja USA:n rinnalle. Tosiaan, kuulostaahan tuo (enkä jopa poliitikoidenkin mielestä) nykytilanteessa naurettavalta ajatukselta! Ei kannata paljoa haaveilla johtavasta asemasta, parempi keskittyä vain henkiinjäämistaisteluun.
Miksi talous sitten on tärkein vaaliteema? Ei tämän nyt pitäisi olla kovin vaikeaa: raha on valtaa. ("homo sine pecunia imago mortis") Tämä pätee pienissä ympyröissä, kuten jokainen asunto- tai muuta lainaa hakenut tietää omasta kokemuksesta, mutta myös maailmanpolitiikassa. Eurokriisin ajalta joillakin voi olla vielä muistissa, miten Kreikka menetti (vähäksi aikaa) taloudellisen päätäntävallan omassa maassaan. Kreikan taloutta laitettiin kuntoon muiden kuin kreikkalaisten johdolla. Yhtä hyvin se pätee Kiina-, USA- ja EU-suhteiden kanssa: Se määrää, kenellä on rahaa!
Nykytilanne
Katsotaan hieman, miltä pohjalta lähdetään seuraavalle EU-parlamenttikaudelle.
Euroalueen talouskasvu v.2023 oli 0.5%. Suomi ei päässyt edes plussalle vaan painui taantumaan: -1,0%. Euroalue ei kuitenkaan ole (vielä?) pelätyssä taantumassa. Pitäisikö siihen sitten olla tyytyväinen? Verrataanpa tuota v.2023 talouskasvua vaikkapa Venäjään, jonka talouden "länsimaiden pakotteet laittavat polvilleen kahdessa viikossa". (Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire'n mukaan) Vuonna 2023 Venäjän talouskasvu (PIB) oli 3,6%. Sekin on kieltämättä aika vaatimaton luku, mutta kuitenkin aika paljon suurempi kuin euroalueella, puhumattakaan Suomen miinuksesta. [La Tribune 08.02.2024]
Jos viime vuosi oli euroalueelle huono, niin jatko ei näytä kovinkaan paljon paremmalta. EU-komission uusi kasvuennuste on kutistunut edellisestä, joka sekään ei ollut "kunnianhimoinen", noin vaatimattomasti ilmaistuna. Tälle vuodelle (2024) ennustetaan 0,8% kasvua ja ensi vuodelle kasvua luvataan jo huimat 1,5%. No onhan siinä "kasvua" viime vuoden 0,5% verrattuna. [Reuters 15.02.2024]
Euroopan Keskuspankki pudotti kasvuennustetta vielä hieman komissiota alemmas:
- 2024: 0,6%
- 2025: 1,5%
- 2026: 1,6%
Maailman valuuttarahaston talouskatsauksesta 04/2024 voimme verrata Euroalueen (odotettavissa olevaa) talouskehitystä pahimpiin kilpailijoihin. Ei kovin hyvältä näytä. Euroalue ei pärjää edes "mahtavien länsimaiden" talouspakotteiden kohteena olevalle Venäjälle! Ja viimeisenä on entinen Euroopan talousveturi Saksa. Olisiko kannattanut hieman miettiä ennen pakoteintoilua?
| 2024 | 2025 | 2024-2025 | 2029 | |
|---|---|---|---|---|
| USA | 2,7% | 1,9% | 4,7% | 2,1% |
| Euroalue | 0,8% | 1,5% | 2,3% | 1,2% |
| * Saksa | 0,2% | 1,3% | 1,5% | 0,7% |
| Kiina | 4,6% | 4,1% | 8,9% | 3,3% |
| Intia | 6,8% | 6,5% | 13,7% | 6,5% |
| Venäjä | 3,2% | 1,8% | 5,1% | 1,3% |
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on viime aikoina jäänyt sivuun "tärkeämpien" asioiden tieltä. Suomessakin on mm. polttoaineiden jakeluvelvoitetta ja valmisteveroa muutettu (väärään suuntaan), että saataisiin polttoaineiden, erityisesti dieselin, hintaa alemmaksi. Ehkä seuraavalla kaudella tähänkin ehditään, tai ainakin pitäisi ehtiä, keskittyä.
Turvallisuustilanne
Turvallisuutta on nyt pari vuotta hierottu ilman muuta tulosta kuin EU:n (ja Suomen) kuralle mennyt talous. Missäkähän vaiheessa päättäjät huomaavat, että "suosittu" pakotepolitiikka ei ratkaise näitä ongelmia. Venäjän vastaiset talouspakotteet näyttävät iskevän EU:n talouteen vähintään yhtä kovasti kuin Venäjän. Samoin kuten USA:n prosessoreiden vientikiellot ovat olleet paras mahdollinen kehitysisku Kiinan ko. teollisuudelle. Pitäisi ymmärtää, että pakotteet eivät toimi halutulla tavalla! Jopa Maailman valuuttarahaston (IMF) talouskatsauksessa mainitaan, tosin varovasti, pakotteiden (heikentävä) vaikutus talouskehitykseen. Vapaasti suomennettuna: "Jos (maailmankaupan) jakautuminen jatkuu maiden asettaessa rajoituksia kaupankäyntiin, erikoistumis- ja mittakaavahyötyjen menetyksen ja kilpailun vähenemisen vaikutukset voivat olla merkittäviä."
Pitäisi siis keksiä jotain uutta, mitähän se voisi olla? Perinteisiltä neuvotteluilta vietiin kohtalaisen tehokkaasti luottamuspohja, kun Merkel myönsi, että Minskin sopimuksen (pää)tarkoitus oli antaa Ukrainalle aikaa varustautua. Tältä pohjalta voi olla aika vaikea lähteä hakemaan luottamusta uusiin neuvotteluihin.