Media

Ukrainan sodan alettua suomalaisen valtamedian neutraali uutisointi on menettänyt uskottavuuttaan. Ei niinkään sen takia, että niissä olisi (tahallisesti) valheellisia uutisia, vaan että ne valikoivat julkaistavat uutiset tukemaan haluttua näkemystä. Onko se ulkoa ohjattua vai itseohjattua, on vaikea tietää. Eikä sillä ole edes merkitystä, lopputulos ratkaisee. Joidenkin osalta lopputulos vaan voi olla luottamuksen menettäminen.

"Maailmassa on asioita, joita ei voi tehdä kuin yhden kerran. Yksi niistä on luottamuksen menettäminen."

Meidän "tiedotusvälineemme" eivät ilmeisesti usko, että lukijat osaisivat tehdä omat päätelmänsä monipuolisen uutisoinnin pohjalta. Niiden mielestä on turvallisempaa valita julkaistavaksi sellaiset uutiset, jotka tukevat riittävästi "oikeiden" päätelmien tekemistä.

Tämä ei koske pelkästään Suomea vaan koko Eurooppaa tai ainakin EU-maita. EU on, suuressa viisaudessaan, päättänyt estää venäläisrahoitteisten kanavien ja niiden verkkosivujen toiminnan EU-alueella (Esim. Sputnik, RT). Kieltämättä niiden uutisointi on "värittynyttä", mutta onko se riittävä syy sensurointiin, jos ne valitsevat uutisoitaviksi "vääriä" asioita? Miten tämä sopii yhteen EU:n perustamisasiakirjan artiklan 11 kanssa? Tätä ristiriitaa korostaa vielä, että EU-päättäjät ovat sitten seuraavassa hengenvedossa arvostelemassa rajoituksia venäläisten "vapaaseen" tiedonsaantiin. Tuo voisi olla jopa humoristista, ellei olisi kyse eräästä perusvapaudesta.

Otetaan tähän joitakin uutisia, jotka olisivat ehkä olleet (laajemmankin) uutisoinnin arvoisia. Meidän "tiedotusvälineemme" ovat kuitenkin päättäneet toisin, johtuen ehkä siitä, että uutisen sisältö ei ole toivotunlainen.

Sivun alkuun

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) raportit

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuussa 2022 julkistama raportti ja siihen tammikuussa 2023 tehty päivitys eivät ylittäneet Suomen "tiedotusvälineissä" uutiskynnystä.

Mikseivät ne ylittäneet uutiskynnystä? Onhan kyse kuitenkin merkittävästä ja laajan asiantuntijaryhmän tekemistä raporteista. Ehkäpä kyse on siitä, että raportti, ja varsinkaan sen päivitys, ei varsinaisesti tue "virallista totuutta" Venäjän talouden romahtamisesta länsimaiden asettamien talouspakotteiden ansiosta. Puhumattakaan siitä, että se voisi antaa pohjaa joidenkin "vääräuskoisten" väitteille, että pakotteet iskevät Eurooppaan yhtä kovasti, tai jopa kovemmin, kuin Venäjään.

Lyhyt yhteenveto näistä raporteista. Venäjän talous on tänä vuonna suunnilleen edellisvuoden tasolla (+0,3%) ja kasvaa ensi vuonna hieman (+2,1%). Kieltämättä aika vaatimattomia lukuja. Verrataanpa niitä EU-alueeseen, jonka kasvu tänä vuonna on hieman suurempi (+0,7%), mutta jo ensi vuonna pienempi (+1,6%) kuin Venäjän. Toinen mielenkiintoinen vertailu on lokakuun raportin ja tammikuun päivityksen välillä. Vielä lokakuun raportissa Venäjän talouden ennustettiin pienenevän tänä vuonna (-2,3%), mutta tammikuussa sen ennustettiin jo kasvavan hieman (+0,7%). Eli länsimaiden tiukentuvista talouspakotteista huolimatta Venäjän talouskasvua oli tarkistettu ylöspäin!

Raportin mukaan Ukrainan talous supistui viime vuonna -35% (ennuste) ja tälle vuodelle ei ole edes uskallettu antaa ennustetta. Tätä voi jo sanoa romahdukseksi ilman, että syyllistyy liioitteluun.

Sivun alkuun

Suomen kauppatase

Tulli on julkaissut tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston: joulukuu 2022.

Siitä saammekin ensimmäisen "virallisen" näkymän talouspakotteiden vaikutuksesta Suomen kauppataseeseen eli välillisesti Suomen kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla.

Yhteenvetona: Suomen kauppataseen vaje vuonna 2022 oli 10,8 miljardia euroa. Kasvua vaatimattomat +168% edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 2020 verrattuna tulos on vielä karumpi +364%!

Tulos ei ollut miellyttävä, mutta loogisesti pääteltynä eihän se toisensuuntainen olisi voinut ollakaan. Päättäjiemme asettamien talouspakotteiden ansiosta raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, joiltakin osin jopa moninkertaisiksi. Valmiilla tuotteilla joudutaan kuitenkin kilpailemaan maailmanmarkkinoilla, jossa osa kilpakumppaneista pystyy hyödyntämään (pakotteiden ansiosta entistä) halvempia raaka-aineita. Kilpailuasetelma on siis Suomen teollisuuden kannalta tukala. Etenkin kun huomioidaan, että kilpailussa oli vaikeuksia jo ennen meille kustannuksia lisääviä talouspakotteita.

Kiitoksia poliittiset päättäjät Suomen, ja Euroopan, kilpailukyvyn heikentämisestä!

Sivun alkuun